Kyseenalaistaminen on usein tarkemmin katsottuna pätemistä. Totuuden jälkeisenä aikana on mahdollisuus antaa sivuseikalle ja väärälle keskinäiselle painotukselle keinotekoinen, mutta olennaiseksi naamioitu painoarvo. Aina voi myös vallalla olevan sovitun teesin mukaisesti kieltäytyä syväajattelusta, silloinkin kun se on ainoa mahdollisuus ja vedota todistamattomuuteen. Näin voi kerätä pätemisen irtopisteitä ja arvovaltaa myöhempiä koitoksiksi koettuja tilanteita varten. Samalla syntyy oikeassaolemisen himo, jota tuetaan vääntelyllä.