Aikamme kansantauti tahallinen väärinymmärtäminen ja halu paheksua, ovat sidoksissa kyseisen tavan tuottamaan keinotekoiseen helpotuksen tunteeseen. Kun tätä riippuvuutta ja ulkoista sielunrakennetta toteutetaan kulttuurissa paljon, sen vastakohta: hyväntahtoinen ymmärtäminen, jää taka-alalle. Lopputuloksena kaikkien on paha olla ja ymmärtämättömyyden tarve, joka toteutetaan usein pienen vääristävän huomiotta jättämisen avulla, saa lisää polttoainetta. Ymmärtää voi kuitenkin aina. Jos ei tunteellisesti, niin älyllisesti: perimmäisiä syitä etsien. Se on usein jopa helppoa, kunhan on itselleen rehellinen, eikä vääntele mitään puolia havainnostaan, tai anna ensimmäiselle kiukustumisen tunteelle välitöntä valtaa. Paheksumisen tuottama painehelpotuskin on raastavan valheellista laatua. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä välillä itseään ja kaikkia lapsellisia reaktiotaan, muuttamatta ja haluamatta kehittyä. Muuten menee tukkoon ja liimaa ylleen ylpeän sivistyksen mallikuoren.