tiistai, 3. joulukuu 2019

Opetetun tiedon väärä jalokivi

Pelkästään ihmisessä on lukuisia päällekkäisiä järjestelmiä, jotka ovat mukautumiskyvyssään paljon älykkäämpiä, kuin mitä ihminen on koskaan luonut ja vaivalla suunnitellut. Omituinen uskomus, jonka mukaan niitä ei ole aikaansaanut äly ja niitä ei ylläpidä suunnaton viisaus (tässä vaiheessa on syytä muistuttaa, että evoluutio, DNA ja luonnonlaki ovat tietenkin myös nerokkaita ja pysyviä järjestelmiä), vaan ne ovat syntyneet sattumalta ja toimivat itsestään, on järjetön julkilausumaton skeptinen taustaselitys, jota ei kyetä kyseenalaistamaan kahdesta syystä: 1. Vallitsevaksi kehittynyt ja ajautunut ajattelusuunta on kadottanut olennaisen syvähavaitsemiskyvyn. 2. Kristillisen jumalkäsityksen huomattava puutteellisuus vaikuttaa taustalla, ja lisäksi siitä saadusta materialistisen tieteen ”voitosta” ei haluta peruuttaa tuumaakaan.

Kaiken lisäksi älyä sisältävät lukuisat järjestelmät jotka ylittävät hienoudessaan ihmisen käsityskyvyn (esim. aivot, joiden avulla toimimme) muodostavat suunnattoman ja harmonisen kokonaisuuden. Tieteen mittarit eivät kuitenkaan kykene pureutumaan tähän syvähavaintoon, eikä sitä siksi osata pitää olennaisena: tieteellisen tutkimuskulttuurin piirissä pitkään työskennelleet ja sen maailmanlähestymistapaan oppineet, eivät enää kykene näkemään muita, kuin käytännöllisesti lähestyttäviä kysymyksiä, joista voi artikuloida ainoastaan, kun niistä on poistettu kysymyksenasettelun avulla viitteenomaisen ymmärryksen tarve, osuus ja mahdollisuus. Kun tiedekentän valmiiksi pureskeltu ja syvähavaintotarvepuhdistettu ajattelu on näin valmistettu matemaattisen autismin tasolle, syvähavainnon olennaisuus on vähitellen unohdettu. Siksi emme enää osaa palata elämälle niin olennaiseen syvyyteen, jonka tasolta on itsestään selvää, että elämme täydellisen nerokkaassa järjestelmien yhteisvaikutuskentässä ja tutkimme sitä lahjaksi saamallamme järjestelmällä; vieläpä olemme itse lukuisten järjestelmien luoma ja ylläpitämä superjärjestelmä.

torstai, 28. marraskuu 2019

Puolueettomuusmallin huomaamaton sanelu

Jos maailmanlähestymistapa on keinotekoisesti sovittu ja mukautumisenestojäykistetty, eikä se sisällä tilannekohtaista syväeläytymiskykyä, siitä tulee vääristynyt, pintaan ulottuva ja konemainen.

tiistai, 26. marraskuu 2019

Totuuden sali ja fyysisen sisäpuoli

Ihmisellä on kaksi suuntaa. Ulospäin maailman tutkimiseen, pieneen ympyrään, joka on perimmäisen arvoituksen suuren ympyrän sisällä. Tai sisäänpäin, minuuden ongelman ja sisäisten maailmojen ratkaisuun. Jälkimmäiseen ei tarvita välineitä, vaan sielunominaisuuksia. Pelkkä kalkutoiva äly ei riitä.

maanantai, 25. marraskuu 2019

Kulma-aivoisuuden muodosteprosessista seuloontunut

Pitkäaikaisen aivojen yksipuolisuusmuokkauksen uhri ei kykene ylittämään itsestään ja sattumalta muodostumisen harhaoppia, ja sokeutuu tämän ainoan vaihtoehdon olennaisille puolille, kykenemättä niitä oikeassa valossa näkemään. Lisäksi hän antaa kristillispuutteellisen jumalkuvan ja sen menneisyyden vaikuttaa käsitystensä muodostumiseen.

sunnuntai, 24. marraskuu 2019

Viisaudentuottajan tiedollinen vastinnaamio

Jatkuvassa pöhinä- ja sisäänhengitystilassa eteenpäin rynnivä puoliröyhkeä papukaijatietopumpattu innovatiivinokkelikko on aikamme ihannearkkityyppi. Siitä mielentilasta käsin ei näe totuutta, mutta heillä on sen retorinen saneluvalta.

  • Itseään ylläpitävä harhasuunta

    Ulkopuolelta ilman viisautta katsova maailmankuva on opetettu meille ainoana oikeana. Sen seurauksena elämme runsauden ajassa onnettomina, mutta meillä ei ole aikaa tiedostaa sitä. Sisäisen tien tarve nykyajassa on korostunut...